Maanantaina jälleen agilityakatemian agit. Ilma oli (jälleen) ihan kamala - teki hirveästi mieli jäädä kotiin (etenkin kun tuo Berlingo on aika hutera pienessäkin tuulessa, saatika tuollaisessa myrskyssä), mutta en sitten malttanut. Moni muu oli kuitenkin jäänyt kotiin - Pätkän ja mun lisäksi paikalla oli vain yksi koirakko. Olipa ainakin aikaa tällä kertaa :D. 

Tällaista rataa (mittasuhde yms klausuuli taas): 

Isoimmat ongelmat oli odotetusti tuossa kepeille menossa. Valssi kolmosen jälkeen sai kepeille viennistä loogisemman kuin omat alkuperäiset yritykset. Pätkis veti keppejä taas "hieman" rajunpuoleisesti ja onnistui jossain vaiheessa (lopussa oleviin verkkoihin karvoista kiinni jäätyään) hajottaa kepit kolmeen osaan... Nooh, meni ne kuitenkin sen jälkeen tosi mallikkaastikin. Parempi rytmitys tuli, kun otti vähän vastaan putkelta ennen 13 (muuri) heittoa ja paremmin meni myös, kun tein persjätön 16 jälkeen 17:sta. Ehti paljon paremmin viedä 18 (pituus, jonka jälkeen pussi) ja siitä sitten juosta loppurutistukseen. Pitäisi varmaan opetella Pätkän kanssa tuota pitkälle hyppäämistä, sillä ihan kuten lauantainakin, Pätkis hyppäsi pari kertaa keskelle estettä niin että palikat vaan sinkoilivat *huokaus* (kyllä sekin saatiin kuitenkin puhtaastikin mentyä). Seuraava pahempi jumikohta olikin vasta tuosta 20 (okseri), 21 ja 22 pätkällä. En millään osannut ensin stopata Pätkistä 20 jälkeen tarpeeksi tehokkaasti, jolloin kaarros 21:lle oli vähän hankala ja sen jälkeen oma ehtiminen 22 ihan mahdoton. (Jos söherryksestä ei ihan saa selvää, niin 8 on puomi ja 14 on A).

Eilen EPK:n tottikset teemana paikkamakuu. "Yllättäen" koko päivän paistanut kaunis syysaurinko hävisi samantien kun startattiin auto kohti Vantaata ja matka menikin kaatosateessa, jälleen kerran (ei sillä, koirat olivat kuraojalenkin jäljiltä läpimärkiä, mutta olisihan se kiva edes joskus ajella suotuisissa olosuhteissa)... Pätkälle eka kiekka pelkällä ihmishäiriöllä, tokalla koirahäiriötäkin. Ei mitään mainittavia ongelmia, vilkuili kyllä aina välillä häiriöihin, mutta pääosin makoili kuulemma (itse olin selin ja yritin vastustaa kiusausta kiukuilla koiraa) rauhassa. Hyvin se siis onneksi treenin puutteesta huolimatta muisti homman nimen, huh :). Vähän hyväksikäytin häiriötä muutenkin ja otettiin pari lyhyttä pätkää seuraamista. Seuraaminen oli ok, mutta Pätkän ote etenkin leluun sinkoutuessaan (ja toisaalta ei normaaliin tapaansa pitänyt treenin loputtua lelua autolle asti, vaikka häiriöistä matkaa mm tien ylityksineen olikin, niin silti..) jotenkin häiritsi. Nooh, kattellaan. 

Tänään töiden jälkeen saatiin nauttia mielenkiintoisesta, mutta kovin nätistä ilmasta - aurinko paistoi, satoi ja todella selkeitä, kokonaisia sateenkaaria oli välillä jopa kaksinkappalein. Ja kuraojat sen kuin kasvavat - nyt Pätkis pääsee jo ihan oikeasti uimaan niistä isommassa :D. Mutta tulipahan taas toivottua, että käsissä olisi puhelimen sijaan oikea kamera...

Jiihaa! Pätkis, hepuli ja Momo yrittää pysyä perässä...

Tuo möykky vedessä on Tara lempipuuhassaan eli kuraojakylvyssä :D

Kauniita maalaismaisemia vasemmalla puolella..

Ja kolikon kääntöpuoli - oikealla puolella huristelee kehäII viiden ruuhkassa...