Torstaina oli tarkoitus mennä kentälle, mutta siellä olikin sen verran porukkaa, että käännyttiin takaisin kotiin ja tyydyttiin treenaamaan omalla pihalla. Pätkä sai vähäsen leikkiä, seuraamista ja elämänsä ekan noudon ihan kokonaisena liikkeenä. Ai että oli kyllä hieno!

Loppuun Pätkä sai tyttöjen kanssa paikkamakuun, jossa vältyttiin lonkka-asennolta. Palkkailen niin usein, että pysyy oikeassa asennossa. Videosta loppui akku, joten saatiin tallennettua vain Pätkän leikkiä session alusta - kuten liikkuvasta kuvasta hyvin näkyy, ei olla pahemmin edistytty tuon suhteen * huokaus *:

Momo sai vain kapulalla hubbabubbailua ja vähäsen seuraamista. Oikein jees tällä kertaa :). Taralle ohjattua, jossa suurin ongelma näyttää edelleen olevan malttaminen pysähtyä merkille. En tiedä pitäisikö vaihtaa nuo kipot noutokapuloihin, josko ei houkuttaisi niin paljoa. Merkki ilman kippoja sujui jälleen vallan mallikkaasti.

Lisäksi Tara sai ensimmäistä kertaa metallinoutoa hypyn kautta. No problemos!

Pätkä seuraa:

Perjantaina käväisin vain pikaisesti Pätkän kanssa ottamassa lähinnä seuraamista videolle, kun on tosi vaikea arvioida miten se menee. Toisaalta oikein kiva, että vihdoin ollaan saatu kontakti pysymään eteenpäin kulkemisessakin ja paikkakin (tosin välillä selvästi liian edessä..) pysyy pääosin ihan jees eikä hajoa heti ensi askeleelta. Hiukan (etenkin takapään) seilaamista, mutta muutoin. Mutta sitten. Takapäätä tuo ei tunnu käyttävän juuri lainkaan (ja helposti heittää välillä takapäätään sivuun) ja selvästi imutuksesta luopuminen on aiheuttanut sen, ettei Pätkä myöskään enää ennakoi istumisia takapäällään. Käsi pään vieressä aiheuttaa myös selkeästi vielä vähäsen hötinää. Kaikenkaikkiaan ilme on pliisuhko (plääh), mutta kaippa sen ilmeenkin sieltä kaivaa sitten kun ensin hanskataan homma noin muutoin. Ja sitten kun vielä tietäisi miten. Tuolle takapäälle luin juuri jostain, että laatikkotemppu voisi auttaa asiassa, joten ehkä me kokeillaan siitä. Vietin virpomisen, jännitteen, patoamisen sun muiden osalta lyökin sitten tyhjää :D. Oma ohjaaminen toivottavasti tuosta selkenee kunhan alan luottamaan Pätkään - mutta voisihan sitä silti kiinnittää huomiota ainakin niiden käskyjen määrään (laatu ennen määrää voisi olla hyvä ohjenuora :D) ja omaan etenemiseen ja sohimiseen...

Mutta kuvamateriaalia Pätkän puuhasteluista narupallolla ja naksulla (ekaa kertaa kokeilin noin pitkää matkaa sekä suoraa+käännöksiä yhdessä):

Sisällä vielä vähäsen naksuteltiin. Metalli ja norminoutoa sekä piiitkästä aikaa merkkiä. Muisti sentään joten kuten kiertämisen, mutta aika tahmeata homma oli :D.

Noudot ja hiukan peruuttamisia (eka kerta kokeilussa tämäkin :D) sun muuta:

Ja sitten sitä kiertämisen ylenpalttista hinkkaamista: