Yö meni odotetusti ulkona rampatessa. Tara meni aika huonoon kuntoon illan aikana ja yö menikin vuoroin oksentaen ja vuoroin pihalla kyykkiessä :(. Aamulla Tara oli kuitenkin jo paljon hyväntuulisemman oloinen, eikä ole onneksi koko päivänä vaikuttanut enää kipeältä. Ruokaa tuo ei ole saanut, eikä ole suostunut syömään canicur annostaankaan, joten vielä ei uskalleta hirveästi tuuletella. Mutta toivotaan parasta.

Muutoin päivä on ollut ihanan leppoisa. Ollaan oltu pihalla aamusta iltaan. Karvanopat ovat riekkuneet melkein taukoamatta ja minä sain vihdoin haravoitua koko pihan. Ai että pihalla puuhastelu voikin olla mukavaa! Aamulla koettiin myös pieni ihme auringon pilkahtaessa hetkeksi esiin harmaan pilvimassan takaa. Tästä rohkaistuneena kaivoin kameran esiin, mutta ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä Minnan&Hemmon saapuessa aurinko oli pelkkä muisto vain. Kuvat ovat siis jälleen mitä ovat, kun en edelleenkään osaa kuvata kuin hyvällä säällä :D.

Päivän parasta antia oli ehdottomasti Minnan&Hemmon visiitti. Onneksi myös Momon mielestä. Yhtään en nimittäin osannut arvata miten Momo suhtautuu kaveriinsa omalla pihallaan ja etenkin Momon kantoajan epäsosiaalinen käytös vielä tuoreessa muistissa (Momo kun ei ole tainnut sen jälkeen hengata muuta kuin pentujensa ja tietty Taran kanssa). Jälleennäkeminen sujui kuitenkin alusta lähtien positiivisessa hengessä, joskin ihan alkuun molemmat ottivat kohteliaan rauhallisesti ja vasta jonkin aikaa lönkyteltyämme päästiin normaaliin vauhdikkaaseen menoon.

 

Hemmo oli kyllä edelleen aivan yhtä ihana kuin aina ennenkin. Ei voisi Momo parempaa kaveria toivoa.

Päivän päätteeksi meillä oli "hieman" hiljaista ja unista porukkaa :D.

Loppuun pakollinen Pätkän koon arviointi kuva. On se jonnin verran kasvanut sitten viimekertaisen. Alkaa uhkaavasti lähenemään äitinsä ja Tara- tätinsä mittoja...

Loput heilahtaneet kuvat löytyvät tuolta: http://kuvablogi.com/blog/13378/64/