Keskiviikkona iltalenkin yhteydessä otettiin taas pikkaisen esineitä Momolle. Nyt niin, etten tallannut aluetta lainkaan, vaan vain heitin lelun niin pitkälle kuin sain. Kokeiltiin niin, että Momo näki lelun heittämisen ja niin ettei nähnyt. Ihan jokaikinen kerta meni hiiienosti! Jäljestämisestä ei tietoakaan ja vauhtia oli ihan kivasti. Annalle hurjan iso kiitos ihanan yksinkertaisesta neuvosta! :D. Näitä voisi tehdä jonkin aikaa, jos vaikka saataisiin haju homman nimestä palailemaan ja jos niin onnellisesti käy, voisi jossain vaiheessa siirtyä tallaamaan reunat ja katsoa miten sitten käy.. Mutta nyt tuli ainakin hyvä mieli. Tara sai etsiä omia kapuloitaan heinikosta ja edelleen menee vallan mallikkaasti. Pitäisi oikeasti uskaltaa kokeilla edes telineellä niitä vieraita... Vielä ennen kotiinmenoa otettiin tuossa lähiparkkiksella Taran kanssa kaksi ruutua - ihan sairaan hienoja! Ilmeisesti valkoiset parkkiruudun viivat harmaalla asfaltilla loivat sellaisen kontrastin, joka helpotti hahmottamista tosi paljon, sillä ei kiinnittänyt mitään huomiota normaalia paljon lähempänä oleviin luoksetulotötsiinkään.

Torstaina touhuiltiin vähäsen tuossa koulun kentällä. Tara sai kaksi ruutua, jotka olivat niiiiin hienoja - vauhdikkaita, tarkkoja ja seisomiset/maahanmeno nopeita. Yksi kaukovaihto piitkältä matkalta, erinomainen sekin. Ja pitkästä aikaa metallinouto - vaisua, mutta tuopa kuitenkin. Muuten vain höpötettiin pallon kanssa (ampparit villiintyivät nakeista niin, että oli pakko siirtyä pelkkään pallopalkkaan - onneksi Tara oli niin ihanassa touhutilassa ja intona palloonsa ettei sitä haitannut) ja yritettiin saada nopeutta seisomisiin ja maahanmenoihin. Että tuon koiran kanssa treenaaminen on ihanaa, varsinkin kun se on tällaisessa mielentilassa <3. Momo sai muutaman istumisen (nopeita!) ja miniseuraamisia, muuten lähinnä vaan leikittiin. Momo tekee kyllä hyvin ja innolla, mutta etenkin verrattuna Taran intopiukeuteen se tuntuu vähäsen jähmeältä edelleen. Toivottavasti tämä nyt ei ole pysyvä tila.

Perjantaina aamulla lompsittiin urheilupuistoon rymistelemään ja pulikoimaan kuraojissa pois edellisen päivän pesun jäljiltä leijailevat hyvät tuoksut... Vähäsen harmitti kovan työn valuminen hukkaan, mutta ei viitsinyt kieltääkään, kun tytöillä näytti olevan valtavan kivaa. Iltapäivällä oli vuorossa treenaamista Annan, Urhon ja Mellan kanssa, Jessican (http://www.hundhornan.fi/suomi/index.php) ohjauksessa. Momo sai olla vain kuunteluoppilaana Taran treenatessa. Taralle otettiin lähinnä ruutua ja tunnaria. Ihan alkuun katsottiin perusasento-ongelma paikallaan seuraamisissa ja kuulemma vaikka paikka on välillä liian edessä, pitäisi tuollakin pärjätä (meidän tavoitteisiin nähden siis ;) ihan hyvin ilman, että sitä pitäisi alkaa hiomaan. Ruudussa saatiin ohjeeksi opettaa Tara skannaamaan vielä paremmin ympäristöään ettei lähde luoksetulotötsien luo. Tehtiin niin, että kuljettiin eteenpäin ruutua kohti hokien samalla ruutua - jos Tara katsoi muihin merkkeihin (jotka oli laitettu ihan matkan varrelle melkein), kiellettiin ja oikeasta suunnasta kehu. Muuten Tara teki tosi kivat ruudut, eikä niissä ollut oikeastaan hiomista. Tunnarit jännitti ihan kamalasti, kun ei olla sen epäonnisen tunnarikerran jälkeen tehty yhtään treeniä vierailla. Nyt otettiin ensin omalla useamman kerran ja vasta sitten kasalla. Ensin meinasi painella suoraan kasalle, mutta yhden kerran kun kielsi, niin alkoi menemään hyvin - vaikka Taralla meni tosi kauan melkein joka kerta etsiessään piilotettua omaansa. Mutta, ei ollut yhtään paineessa eikä noteerannut kasaa omaa etsiessään! Useamman toiston jälkeen kokeiltiin erottaa kasa kahteen osaan - ei onnistunut, vaan Tara alkoi jälleen tuomaan ihan mitä sattuu, eikä edes yrittänyt etsiä enää omaansa. Ohjeeksi saatiin jatkaa samaan malliin yhden kasan kanssa ja jossain vaiheessa ottaa toinen kasa mukaan, mutta niin että toinen kasa on toooodella kaukana alkuperäisestä. Oli tosi kiva päivä ja tuntuu, että sai taas lisää puhtia treenata liikkeitä kuntoon.  

                                                  Tara, tunnarikapula ja tuppo ruohoa...

Kuvia päivästä löytyy tuolta:  http://kuvablogi.com/blog/13378/30/

Ai niin, jotain aika ihmeellistä on myös sattunut. Momo on ihan yhtäkkiä oppinut antamaan tassua! Eihän tätä ole yritetty opettaa sille kuin vasta kolme vuotta ;). Ei se edelleenkään paiskaa tassulla yhtä reippaasti kuin Tara, mutta nostaa sitä kuitenkin pikkaisen maasta. Ja se riittää, nyt voidaan hyvillä mielin unohtaa maailman turhimman tempun opettaminen :D.