Lähdettiin tuonne sateeseen ja vihmaan iltapissatukselle vähän ennen ysiä. Kuonopanta jäi kotiin, koska Momo ei suostu tekemään tarpeitaan se päässä (ja koska ajattelin, ettei tähän aikaan ja tässä säässä mopoja ainakaan ihan hirveästi olisi). Kuinka väärässä sitä taas voikaan olla, jouduttiin heti puistossa mopojen saartamaksi joka puolelta ja koko pienen lenksun niitä meni ohi jatkuvalla syötöllä. Pääsin onneksi vähäsen "rauhoittamaan" tilannetta ennen kotiinmenoa. Kun mopot menevät vauhdilla ohi, ei tilanteeseen oikein voi reagoida muuten kuin ottaa leveän haara-asennon ja toivoa ettei remmi mene poikki/Momo pääse pannasta tms. Nyt saatiin oiva harjoituskohde, kun tien toisella puolella oli teinilauma joista yksi istui tyhjäkäynnillä olevan moponsa päällä. Momollehan riittää pelkkä ääni, mopon ei tarvitse enää edes liikkua.

Joten jäätiin siihen tien toiselle puolelle. Silittelin ja kehuin Momoa rauhallisesti kun Momo oli hiljaa (tosin Momo piti kokoajan intensiivistä katsekontaktia mopoon, joten en tiedä palkitsinko kuitenkin sen saalistamisesta) ja niistä parista harvinaisesta itsenäisestä kontaktista. Välillä siirryin hiukan ja pyysin Momoa sivulle -> huutoa, mutta viimeistään pakotteella tuli sivulle, mikäli pystyi pitämään katsekontaktin mopoon. Mikäli taas olisi joutunut tulemaan sivulle niin, että menetti katsekontaktin, ei onnistunutkaan niin helposti -> yritti tulla sivulle, mutta jäi ihan outoihin asentoihin huutamaan ja sain sen sivulle vasta "nostamalla" sen siihen. Teini liikutteli mopoaan välillä muutamia metrejä ja silloin Momo huutamisen lisäksi alkoi myös riuhtomaan sinne suuntaan (mikä siis on sen normireaktio noihin). Itse pysyin yllättävän rauhallisena ja tyynenä (ilmeisesti, kun ei ollut minkäänlaista vaaraa ja Tara ei kiihtynyt lainkaan paikallaan olevasta moposta, joten pystyin keskittymään yhteen asiaan), tosin välillä nolotti ihan kamalasti, kun ihmiset katsoivat todella pitkään. Varmaan luulivat Momoa pahoinpideltävän, niin kamalaa (ja kovaa!) ääntä se noissa tilanteissa pitää. Lopulta teini sammutti moponsa ja Momo alkoi vähitellen rentoutumaan ja kun sain sen vihdoin melko kivuttomasti sivulle niin, että se menetti katsekontaktin mopoon, jatkettiin matkaa kotiin. Melkein vartti tuossa kaikenkaikkiaan meni - kerrankin oli hyötyä siitä, että telkusta tuli jääkiekkoa (joka tietenkin meni yliajalle, niin että nekin ohjelmat jotka olisi pitänyt näkyä jäivät näkymättä).

Tänään sain myös raastettua molemmat tytöt auki (tarkoituksena olisi saada aikaiseksi pestä ne huomenna, sen verta tahmasia ovat ja haisevatkin ihan öljyltä/bensalta tms). Kuvassa keko näyttää pienemmältä kuin onkaan, eikä siitä näy urakkaan käytetty aika. Puuh...eipä tekisi mieli hankkia trimmeriä ja hurauttaa molemmat kaljuksi: