Lauantaipäivä kului melkein kokonaisuudessaan Vihdissä Mecberger tottisseminaarissa. Hirveän antoisa päivä sai aikaan sisäisen ryhtiliikkeen - jospa tämän päivän antimien voimin jaksaisi treenata vähän suunnitelmallisemmin, tavoitteellisemmin ja johdonmukaisemmin. Helpommin sanottu kuin tehty (ja ihan kuin olisin kuullut itseni sanovan samat sanat ties kuinka monta kertaa aiemmin ;).

Kotiinpäästyäni nappasin tytöt ja lähdettiin Lepuskiin tokottamaan tibbe- ja appenzelliseurassa.

Ruutua: Taralle niin, että ruokakuppi oli takana. Ekalla ruudulla jäi ruudun ulkopuolelle ja tarjosi ensin istumista/maahanmenoa ruutuunmenon sijaan. Seuraavalla laitoinkin ruutuun namia ja vielä vapautus taakse kipalle. Seuraava taas vain takakipalla, nyt saatiin nopea, iloinen ja oikeaan kohtaan pysähtynyt ruutu ja lopetettiin siihen. Momolle eka namia kipassa ja pysäytys vähän kauempaa, pysähtyi tosi nätisti. Seuraavat pari hämäystä ja hyvät pysäytykset. Viimeinen namilla.  

Kaukoja Taralle: ei paineistunut häiriöstä ja liikkuikin tosi vähän seiso-maahan vaihdossa.

Istuminen Momolle: vain yksi kun se oli niin kamalan hieno ja nopsa.

Paikallamakaaminen Momolle: Urho ja Tuisku tibbejen välissä. Pysyi skarppina (ja katsoi vain eteensä, ainakin mitä näin pensaiden takaa) koko kaksi minuuttia ja päätin palkata jo siitä.

Seuraamisia remmissä: Taralla ennen kuin muut olivat vielä saapuneet, palkkana leikki. Innostui leikkiin niin hyvin, että nousi sen verran hyvään vireeseen, että aktivoitui tosi nätisti remmistä ohjailuista ja lopulta remmi olikin ihan tyhjänpanttina. Tosi nättiä siis. Momon kanssa Anna katsoi asentojen paikat, eikä niissä ollut huomauttamista (senkin kerran kun korjasin, korjasin oikean asennon vääräksi...). Muuten Momo otti kentän laidoilla hyörivistä kakaroista koirineen jostain syystä tosi kovasti häiriötä seuraamisten aikana enkä oikein ollut tyytyväinen. Nyt olisi myös ollut otollinen hetki kokeilla semman teoriaosuudessa annettua vinkkiä seuraamisen skarppaamiseksi eli käännös oikealle ja nopea nyppäsy hihnasta ja heti vapautus (ehkä se meni nuin, kuuluvuus oli semmassa aika kehno, joten voi olla että olen kuullut ihan omiani), mutta tietenkään ei tullut sillä hetkellä mieleen...

Treenin jälkeen Momo sai leikkiä Uwe appenzellin kanssa. Ensialkuun Momo ei oikein lämmennyt Uwen kovaääniselle leikille, varsinkin kun Momo oli jo ehtinyt ihastua Tuisku tibbeen, joka oli hetki sitten viilettänyt Urhon kanssa niin kovin kiihdyttävän vikkelästi ;). Hurmaavan Uwe pojan onnistui kuitenkin lopulta innostamaan Momo leikkiin, mutta ilo oli lyhytaikainen, kun Uwe johdatteli leikit liian lähelle potentiaalisia jänisapajia ja mamma kutsui Momon aina luokseen kesken kivan. No, ehkä seuraavalla kerralla - Uwe ainakin vaikutti ihan Momomaiselta leikkikaverilta :D.

Tänään tehtiin taas perinteinen sunnuntaiaamun lenkki Hemmon kanssa. Olin ottanut pitkästä aikaa kapulan mukaan estetreeniä varten, mutta joku innokas oli kentällä ennen meitä ja esteiden treenaaminen saa jäädä johonkin muuhun päivään. Mälsää, kun olin jo ehtinyt odottaa hyppelyä. Momoa sen sijaan ei harmittanut lainkaan, sen verran kivaa neidillä näytti taas olevan Hemmon niskavilloissa roikkuessa :D.