Matkattiin tänään junalla Masalaan etsimään esineitä Oonan, Mellan, Eddien ja Ossin kanssa. Mella oli edelleen hurjan suloinen <3. Jopa Tarakin oli samaa mieltä, suhtautuen Mellaan tälläkin kertaa todella suopeasti. Melkein yhtä hurmaavat olivat Sundsbergin peltomaisemat - pieni (tai vähän isompikin :D) kateuden pistos tuntui rinnassa useammankin kerran maisemia (joissa ei pahemmin muita kulkijoita näkynyt, toisin kuin täällä..) ihaillessa. Mutaista siellä kyllä oli, kotiin päästyäni menivät kaikki päällä olleet vaatteet (reppu mukaan lukien) suoraan pesukoneeseen ja pikkaisen hävetti tunkea rapaiset tytöt puolitäyteen junaan kotimatkalla...  

Treenattiin kaistaleella - jotain 50 metriä pitkä ja ehkä noin 30 metriä leveä, takarajalla oli oja ja vähän metsää, muuten maasto oli peltoa. Päätin tänään ottaa ensin Momon, ettei saa apuja katsomalla Taran työskentelyä, mutta niin että näki kun lelu vietiin ruutuun. Yksi oma lelu (kangaspalanen) ihan toiseen takakulmaan - ei mitään ongelmia. Meni vauhdilla, muutama pyörähdys ja sitten löytyi. Tipautti lelun jalkoihin, mutta nosti pyydettäessä käteen. Palkaksi leikkiä lelulla ja pekonia. Toisella kerralla (kun kaverit olivat tehneet ensin omansa) vein Momon pois ettei näe lelun viemistä, mutta edelleen otettiin omalla lelulla (patukantapainen pehmeä lelu). Nyt lelu oli keskellä takarajalla. Jos mahdollista, tällä kertaa meni vielä hienommin ja vauhdikkaammin ja lelu tuli ihan käteen asti! Palkka sama. Että tuli hyvä mieli Momon työskentelystä, ihan taakse asti irtaantumisessakaan ei ollut mitään ongelmia! Seuraavaksi voisi ahnehtia ja laittaa ruutuun kaksi lelua yhtä aikaa, joista ainakin toinen voisi olla vieras - ainakin jos tehdään pellolla. Metsässä voisi tehdä samantapaisen treenin kuin tänään.

Tara sitten... Tara vain pelleili. Ensimmäisellä kerralla (vieras pallo takakulmassa, vein Taran pois niin ettei nähnyt vientiä) nosti lelun vasta, kun ilmoitin Taralle, että mamma ihan oikeasti haluaa lelun sieltä. Haahuili, haisteli ja poukkoili ihan omiaan ennen mamman "suuttumista". "Suuttumisen" jälkeen Tara kävi heti hakemassa lelun, ihan kuin olisi kokoajan tiennyt missä se oli, ei vaan huvittanut hakea sitä... Toisella kerralla Tara saikin vain etsiä ruutuun (keskelle) muilta jääneen oman lelun. Samanlaista haahuilua edelleen, mutta tuli se lelukin sieltä. Todella outoa, kun esineruutu on aiemmin ollut Taran bravuuri ja Tara on tykännyt siitä kuin hullu puurosta. Nyt sellaisesta innosta ei ollut tietoakaan. No, ehkä Tara vain loukkaantui, kun Momo pääsi tekemään hommia ennen Taraa :). 

Taran touhuista huolimatta oli tosi hauska reissu. Kannatti tosiaan lähteä, vaikka aamulla laiskottikin ihan älyttömästi.

Juna taitaa muuten olla ainoa paikka, missä ei juurikaan ole joutunut kärsimään ja häpeämään tyttöjä. Tänäänkin tyttöjen käytöstä ihailtiin useampaan otteeseen - tekee hyvää kärsimisen ja häpeämisen kolhimalle itsetunnolle saada välillä ihailuakin osakseen :D.