Yön aikana oli satanut taas lunta, joka aamuun mennessä oli sulanut vetiseksi loskaksi. Käveleminen moisessa säässä ei kamalasti houkuttanut, joten lähdettiin juoksulenkille - selvitään ainakin nopeammin takaisin kotiin kuivattelemaan varpaita :).

Oma kunto on selvästi noussut - tällä kertaa lenkki sujui jo ilman tuskia ja onnistuin jo hiukkasen pidentämäänkin reittiä. Momonkin vauhti/veto pysyi tosi tasaisena koko matkan (tosin alkumatka meni edelleen jarrutellessa). Me aletaan selvästi oppimään tää juttu! Samalla selvisi, että Taraa voi huoletta pitää vapaana välittämättä täysiä vierestä ravaavista hevosista (oltiin tänään taas normaalilla juoksureitillä, joka on osittain yhteinen Vermon ravihevosten kanssa). Muutama porhalsi vastaan ja ohi niin etten ennättänyt pyytää Taraa edes vierelle, mutta lukuunottamatta innosta kieliviä eleitä ja liikkeitä Tara pysyi rauhallisena, eikä sitä edes tarvinnut ottaa käskyn alle. Momosta en ole niin varma, ainakin veto kiihtyi aina hevosia ohittaessamme :P. Lenkin jälkeen molemmilla tytöillä olisi ollut vielä energiaa painimiseen, mutta leikit jäivät tänään lyhyiksi, koska loskassa juokseminen oli kastellut läpimäriksi varpaiden lisäksi housut ainakin polviin asti.