Annamarin diagnoosi oli oikea. Iltapissalla Tara ei klenkannut oikeastaan lainkaan ja aamulla Tara ajatteli olevansa jo ihan kunnossa (eikä sen etupään liikkeet näyttäneetkään kuin ihan pikkiriikkisen jäykiltä). Lenkki jätettiin kuitenkin vielä väliin ja mentiin vain tuohon takametsään tekemään tarpeita niin, että vain Momo sai olla vapaana (outoa, kun on tottunut toiseen marssijärjestykseen :). Auringonpaisteesta huolimatta ei siellä kauaa voinut olla, kun Tara olisi kamalasti halunnut leikkiä Momon kanssa. Ja jos ei kerran saanut mennä hippaa, niin painia pystyi Taran mielestä myös hihnassa... No, positiivista tässä on se, että yleensä Tara ei halua leikkiä ollenkaan mikäli lonkka on ollut kipeä, joten ei Taralla varmaan ainakaan kipuja etujalassa enää ole :). Täytyy sitten vain myöhemmin lähteä Momon kanssa kahdestaan lenkkeilemään ihan kunnolla, jos vaikka kaivaisi juoksukengät pitkästä aikaa kaapista ja mentäisiin juoksemaan.  

Momosta puheenollen, kun vielä muistaa. Natsikomennosta ollaan pikkaisen lipsuttu, mutta kuurin aikana huomasin millä Momon saa kulkemaan siedettävästi remmissä (ja missään muualla meillä ei natsikomentoa ollutkaan, kerjättiin ja nukuttiin sängyssä ihan niinkuin aina :D). Ihmelääke on vierellä käsky. Meillä tätä on käytetty ihan pienestä asti, mutta sen toteuttamisessa en ole jostain syystä ollut ehdoton. Nyt kun vierellä käsky on ollut samanlainen kuin kaikki muut käskyt (eli sellainen, jota on oikeasti toteltava - aina ;), niin lenkkien remmiosuudet ovat paljon mielyttävämpiä. Momo ei näytä oppivan ihan kunnolla olemaan vetämättä remmissä, vaan vauhti yleensä kiihtyy jossain vaiheessa juuri sen verran, että remminnokassa on pieni veto (ja Momo yleenä jostain syystä pyrkii aina remminmitan päähän), mutta vierellä käskyllä menon saa hillittyä ja siinä Momo pysyy ilman jatkuvaa kitinää. Myös vapautuksen jälkeen Momo pysyy pitkään löysällä hihnalla. Ainoa asia mikä pitää aina muistaa on, että itse käyttäytyy niinkuin remmiä ei olisikaan. Mikäli remmi kiristyy syystä tai toisesta, Momo alkaa vastaankiskomisen. Koska minä en osaa hillitä käsiäni, remmi onkin kiinni vyötäröllä. Taralla muistan aikoinani huomanneeni aivan saman ilmiön - Tara kuunteli paljon paremmin kun oli vapaana tai en pitänyt hihnasta kiinni (Tarallakin hihna oli paljon vyötäisillä ja lopulta Tara olikin melkein aina vapaana). Ilmeisesti en vain osaa käyttää hihnaa oikein :D.