Lauantaina 24.11. oltiin koko päivä esineruutukoulutuksessa Terhi Multamäen johdolla. Pohjat ennen koulutusta olivat olemattomat. Taran kanssa tehtiin nuorempana jonkin verran, Momon kanssa esineruutukerrat saa varmasti laskea yhden tai kahden käden sormilla. Työskentelyä en ole (osannut) opettaa lainkaan tytöille, vaan ruudut ovat olleet minkä sattuu kokoisia, aina melko pieniä ja tytöt ovat saaneet mennä sinne etsimään mitä sattuu löytymään...
Eli koulutus tuli tarpeeseen :).
Päivä aloitettiin sillä, että jokainen näytti mitä oli aiemmin tehnyt. Tytöt etsivät vuorotellen viittä esinettä jotka olin heitellyt sinne sun tänne (ja unohtaen heti minne - täysin autenttinen tilanne siis :D). Ekat lelut meni molemmilta hyvin, mutta seuraavat esineet olivatkin liian pitkällä kummankin mielestä ja tytöt tarvitsivat apuja, että esineet löytyivät. Momo jopa tarjosi keppi-ilmaisua (otti kepin maasta suuhun ja laittoi maate kontaktin kanssa...) vaihtoehdoksi, kun ei tajunnut mitä mamma oikein halusi.. Molemmat tytöt käyttivät kuulemma hyvin nenäänsä ja esinemotivaatio oli hyvä, mutta kumpikaan ei osannut irtautua tarpeeksi pitkälle ja Momolla ei täysin ollut hajua siitä, mitä se itseasiassa oli tekemässä.
Seuraavalla kierroksella käytössä oli kapea kaistale. Momon kanssa vietiin yhdessä lelu ihan ruudun perälle. Tämä meni hyvin. Seuraavaksi kokeiltiin niin, että joku muu vei esineen. Momo selvästi hämääntyi kun tyyppi tuli sieltä pois (haussa käytetty aikoinaan paljon haamuja ja pakenevia, joista Momon tykkäsi kovasti...), eikä treeni tällä tavalla tuottanut toivottavia tuloksia. Ohjeeksi saatiin tehdä vaihtelevasti niin, että vien yhdessä Momon kanssa, Momo odottaa puussa kun mamma vie esineet jne jne, mutta ennenkaikkea AINA tulee treenata täyspitkällä ruudulla. Jossain vaiheessa voi tehdä myös esim kolme kapeaa kaistaletta noin 20 metrin välein. Lisäksi tietenkin mielikuvaa käyttäen ja erityisesti tulisi muistaa olla itse(kin) todella kiinnostunut ja ihastuksissaan esineistä (mulla kun on paha tapa heitellä niin esineet, hakurullat kuin jälkikepitkin minne sattuu - tässä siis tarvitaan ehdoton suunnanmuutos...).
Taralle halusin kokeilla sitä, että esineet ovatkin valmiina, kun meillä ei ikinä ole mahdollisuutta yksin treenatessa (ilman autoa) sellaisiin treeneihin. Kolme esinettä oli jätetty ihan perälle. Tara ei edennyt tarpeeksi pitkälle, joten esineet käytiin näyttämässä Taralle, jonka jälkeen raaaauhallisesti mutta varmasti Tara paikallisti esineet.
Todella antoisa päivä kaikenkaikkiaan. Paljon tuli pohdittavaa ja ajateltavaa, mutta ennenkaikkea vihdoin saatiin punainen lanka, jonka mukaan lähteä oikeasti treenaamaan esineitä! Terhin mudit, etenkin pikkuinen Muru, olivat niin valloittavia, että samalla syttyi pienenpieni kiinnostuksen kipinä ajatukseen syrjähypystä mudien pariin :D.
Momoa:
Kuva: Niko Kuva: Annamari Aarnio
Kuva: Annamari Aarnio
Kuva: Niko
Kuva: Annamari Aarnio
Ja Taraa (kuvat Niko):
Lisää kuvia täältä:
Kommentit