"Vapaa"päivä, eli ohjelmassa totuttuun tapaan useampi tunti reippailua, vapaanarymyämispaikkojen metsästystä ja vähän virallisempana ohjelmanumerona tytöille jäljet. Tosin päätellen Taran kitinästä jäljestysvuoroa odotellessa (Taran koko elämän piippaamiset voisi laskea yhden käden sormilla, joten tänäänkin oletin äänen tulevan Momosta ennenkuin paikallistin äänen lähteen - vähän outoa, mutta odotettavissa sinänsä, koska Tara on aina intona kun pääsee jälkimään, eikä ollut edes saanut aamuruokaansakaan vielä ), työskentely taisi tänään olla tyttöjen mielestä jopa leikkimistä ja kuraojissa rypemistä mukavampaa.  

Kokeiltiin vaihteeksi pitkäksi kasvanutta nurmikenttää. Momolle samaa purkkiruokaa kuin keskiviikkona ja Taralle nappuloita. Momolle tänään kaksi kulmaa, pitkähköt suorat niiden väliin ja päätin kokeilla onneani (tai sitten vaan laiskotti kyykkiminen ;) ja jättää taas vähän pidemmät välit namien väliin. Taralle samanlainen jälki kuin keskiviikkona - tiheästi tallattu, joka askeleella namit ja lyhyt jälki.

Vähän jänskätti miten Momo menee, kun namia oli vähemmän. Huoli oli yllättäen ihan turha - Momo jäljesti tänään aivan sikahienosti! Turha kiire oli tyystin poissa ja eteenpäin mentiin reippaasti mutta tarkasti. Omakin liinatyöskentely oli nyt ensimmäistä kertaa tosi helppo saada samaan rytmiin Momon kanssa. Ihan uskomatonta! Kulmissakaan ei mitään valittamista tänään. Toivottavasti jatketaan samaan malliin tästä eteenpäin   .

Tarankaan jäljessä ei mitään moittimista. Eteenpäin mentiin rauhassa ja kaikki askeleet tuli tarkastettua. Kai sitä pitää alkaa tekemään seuraavaksi pikkaisen haasteellisempia jälkiä. Ihana Tara . 

Kun saatiin nauttia osan lenkkiä syksyisestä auringonpaisteesta ja tytöt vielä leikkivätkin pitkät pätkät tosi nätisti (Tara oli tänään kamalan vikkelä, eikä tarvinnut puuttua jyräämisiin oikeastaan lainkaan), niin ei paljon paremmin olisi voinut päivä alkaa !

Ai niin, se tie tuohon pellon viereen sitten tosiaan avattiin keskiviikkona ja nyt siinä on jo ihan "kivasti" liikennettä  .