Momon turkinhoitoprojekti on jäänyt vähän heikoille kantimille. Ulkona leijaileva pöly ja piki lannistivat turkinhoitoinnon aika lahjakkaasti. Tuntuu, että koirat ovat melkein heti pesun jälkeen tahmean pölyn peitossa, eikä niitä millään jaksa pestä niin usein kuin ilma vaatisi. Viime viikon tiistaina sain tarpeekseni siitä, että tyttöjä silittäessä kädet olivat ihan mustan töhnän peitossa ja sain aikaiseksi pestä molemmat. Nyt, vajaa viikko pesusta, molemmat ovat taas töhnän peitossa - ei mene varmaan enää kauaakaan kun töhnää on niin paljon, että pitäisi taas uusia pesu. Viime aikoina on siis tullut harjailtua (ja kammattua) tyttöjä ihan superlikaisina ja kuivina kaiken pahan päälle. Hetken verran tuntuu pahalta kun kuulee kuinka turkki katkeilee, mutta ei kuitenkaan niin pahalta, että olisin jaksanut pestä tytöt ennen harjaamista. No, ehkä into tästä palailee kunhan tulee kesä ja pölyn määrä vähenee (tosin kun naapurustossa on useampikin rakennustyömaa käynnissä, niin voipi olla, ettei pöly tästä häviä mihinkään vielä aikoihin...).

Törmättiin Annamariin tänään aamulenkillä ja saatiin samalla kuvausapua, joten tässä kuitenkin päivitystä projektin etenemisestä (eli eipä mainittavaa etenemistä edelleenkään :D):

Muutenkin ollaan lusmuiltu. Momo ei suostu muuta kuin juoksemaan Taran kanssa - kun Tara ehdottelee painimatseja Momo kieltäytyy kohteliaasti. Ihan hyvä sinänsä, ainakin Taran koivet säästyvät, mutta liikunnan määrä on sitten paljon pienempi kuin talvella. Eipä rauhallinen ravaaminen ja remmilenkit pahemmin kuntoa taida kohottaa. Suunnitelmissa olisi kaivaa pyörä talviteloilta ja alkaa pyöräilemään Momon kanssa. Saa nähdä koska sitä uskaltaisi toteuttaa suunnitelmat, Momon kanssa kun tulee varmasti eteen turhan monia vaaratilanteita kun vastaan tulee mopo tai rullaluistelija. Jarruvammaisen pyörän pystyssä pitäminen voi olla aika haasteellinen tehtävä kohtaamistilanteissa :).

Viime viikolla tytöt olivat päivän hoitolassa, kun mamma humputteli Tallinnassa kampaajan ja kasvohoitojen merkeissä. Hoitolassa majailivat myös Tonni ja Milli, mutta jäi vähän hämärän peittoon pääsivätkö Tonni, Momo ja Milli riekkumaan keskenään. Ainakin vastassa oli jälleen kaksi iloista tyttöä, joten mukava reissu taisi tytöillä kuitenkin olla.

Tokoiltu ollaan jonkin verran. Momon kaukot ovat edelleen hiiitaita - parina viime päivänä olen lahjonut Momoa nopeampiin suorituksiin pekonin ja kissanruuan avulla, mutta hyvin kaukana varmaa liike on edelleen. Tara taas on ollut täpäkkänä ja täynnä tarmoa niin tokottaessa kuin muutenkin. Viime viikolla treenien jälkeen kutsui jopa Urhoa leikkimään - tähän asti Urho on vääränrotuisena ollut vähän ällöttävä. Eilen treenailtiin Annamarin kanssa ja saatiin kokeilulistalle liikkeestä seisomisen nopeuttamiseksi pallolla palkkaus - ensin vaan pitää oppia koordinoimaan heittäminen niin, etten jokakerta osu Taraa päähän :).  

Törmättiin tänään aamulenkillä myös entiseen tottisryhmäläiseen joka kertoi, että oli törmännyt vähän aikaa sitten noin puolivuotiaaseen briard urokseen joka oli juuri muuttanut Lepuskiin. Täytyy tästä lähtien olla silmät ja korvat auki josko vaikka törmättäisiin tulokkaaseen. Tänne onkin viime aikoina syntynyt oikein briard keskittymä - jokin aika sitten törmättiin lenkillä melkein naapuriin muuttaneeseen komeaan briard urokseen ja kuulemma kolmaskin uros briard on vähän aikaa sitten siirtynyt Lepuskin briardi vahvuuteen. Jotenkin vain meidän ulkoiluajat ja reitit ovat sellaisia, että harvoin tulee törmättyä tällaisiin toivottuihin tapauksiin irtokoirien sijaan...