Tämäkin aamu alkoi hölkkäilyn merkeissä. Ilma oli vielä eilistäkin loistavampi kyseiseen harrastukseen - tihkutti ihan pikkaisen vettä ja oli juuri sopivan viileää. Tänään oli tarkoitus vain juosta tunti putkeen, matkasta niin välittämättä. Juoksenneltiin ensin Mankkaalle Turvesuon ohi ja sieltä kyttiksen kautta Kilon hiekkateille ja Trillakatua pitkin Kilon ja Lepuskin väliselle uudelle hiekkatielle ja golfkentän ohi kotikaduille. Tässä vaiheessa ei oltu kuitenkaan vielä juostu lähellekään tuntia, joten sudittiin ympäri Säterinmetsää loppulenkin ajan. Vaikka saatiin olla melkein koko lenkki ihanasti omassa rauhassa, niin ihan ilman kommelluksia ei tästä(kään) reissusta selvitty, valitettavasti. Turvesuolla meinattiin saada kultsu päällemme (ei ymmärrä mikä lähitienoon kultaisten ja labukoiden omistajilla oikein on, kun ne kaikki näyttää vain räsynukkemaisesti lentävän koiriensa perässä, eikä niiden suusta ikinä kuule mitään käskyttämiseen/kieltämiseen/komentamiseen viittaavaakaan...) ja Säterinmetsässä puskasta loikki ihan city-kanin näköinen otus tuhatta ja sataa meidän edestä. Hetken mentiin mekin tuhatta ja sataa ennenkuin herätin puoli naapurustoa muutamalla per*****llä ja otin hinkuvan Momon vähäsen lähemmäksi.

Momo oli tänään ihan eri mielentilassa kuin eilen - alkumatkalla veti sellaista vauhtia, että taisi vetää itsensä piippuun, koska loppumatka menikin sitten vaihdellen vedon ja laiskemman menon välillä. Tara oli taas reipas alusta asti - ilmeisesti se ei vaan jostain syystä tykkää juosta tuota Talin lenkkiä, kun siellä aina mököttää alkumatkan. Tasan tunnin (no, muutama sekunti päälle) jälkeen kilometrejä oli kertynyt jotakuinkin 9. Ihan hyvä suoritus, varsinkin kun paikoin iski ihan kunnon väsymys matkan aikana.

Päivällä käväistiin Annamarin kanssa mittailemassa tulevan tokokokeen kentän mittoja. Mahtuihin sinne ihan hyvin kaksi kehää, vaikka useamman tahon huonot matikkapäät pitkään muuta väittivätkin ;D. Samalla tietty oli ihan pakko vähäsen treenata. Tara sai tunnaria samaan tyyliin kuin eilen - nenänkäyttö vaan oli tänään heikompaa. Tosin tänäänkin loppuakohden parani ja viimeisella oma oli ihan kasassa kiinni ja vaikutti ainakin siltä, että löysi sen nenää käyttämällä. Tiedä sitten... Toivotaan ainakin, että oppi Annamarin "tarkkana kuin porkkana" -hokemasta, että olisi ihan hyvä kuikuilla liikkeenohjaajan eikä mamman perään silloin kun oma -kapula laitetaan paikoilleen. Ruutu oli seuraavana vuorossa, annoin joka kerta mennä alustalle ennen seiso käskyä. Meni ihan jees ja saatiin ihan häiriötäkin tähän - kentälle nimittäin eksyi kaksi pikkupoikaa, jotka riehakkaasti taputtivat Taran jokaiselle ruutu suoritukselle :D. Lisäksi Tara sai muutaman kaukovaihdon niin, että Annamari seisoi takana. Annamari ei edelleenkään ole riittävän pelottava Taralle, eli edelleen kaivataan jotain ihan ventovierasta tyyppiä häiriöksi. Momo sai tällä(kin) kertaa vain yhden vauhtiluoksetulon ja eteenmenon. Tällä kertaa eteenmeno oli ihan suora! Lopuksi otin Momolle vielä viereisessä pöheikössä esineruutua omalla pallolla. Tänään nenä kävi heti alusta asti paremmin kuin eilen, mutta jotenkin työskentelystä edelleen uupuu se "jokin", jonka paluusta eilen sentään saatiin nähdä vilaus.