Me ollaan oltu kyllä todella tehokkaasti tekemättä mitään sitten viime kirjoituksen. Kerran treenattiin ruutua ja tunnareita (meni molemmilla tytöillä hurjan hienosti) ja sain juostua ilman tyttöjä 9,5 kilsaa niin helposti, että olisin voinut perään juosta toisen samanmoisen. Sitten sain ilmeisesti Cessiltä jonkun hurjan ikävän lastentautiflunssaviruksen ja makasin lähemmäksi kaksi viikkoa sängyn pohjalla, kykenemättä muuhun kuin pissalenkittämään tytöt. Siinä meni juhannuksenkin ihanan rauhalliset päivät (kun muut lähiöasukit ovat maalla) ihan hukkaan. Plääh.

No, tänään alkoi elämä voittamaan sen verran, että nurisin Nikon kuskaamaan meidät Halkolammelle päiväretkelle. Niko polkaisi piitkän jäljen kuudella kepillä ja kahdella kulmalla sillä aikaa kun etsittiin tyttöjen kanssa esineitä minimittaisesta, mutta kovin korkeuseroisesta ruudusta. Momolle muovinen puutarhaletkun palanen takana keskellä - nousi todella näpsäkästi ja ihan suoralla pistolla! Taralle keskelle sukka, joka myöskin nousi kovin hienosti. Kyllä se tauko tekee välillä hyvää :D. Jäljen vanhenemista odotellessa käväistiin suolla juoksuttamassa tyttöjä, mutta kun homma meni pian heinän syömiseksi, lähdettiin ajamaan jälkeä. Oliskohan puolisen tuntia-kolmevarttia vanhentunut. 

Janan Momo meni hienosti ja suoraan, mutta hukkasi jäljen sitten samantien. Hyvä puoli puolikuntoisena touhuamisessa on nähtävästi se, että energiaa ei riitä mokailemiseen ja sainkin pidettyä suuni tiukasti supussa ja näppini irti jälkinarusta. Niinpä Momo löysi jäljen ihan itse tovin hortoiltuaan. Sen jälkeen mentiin vallan upeasti. Jälki oli ihan kamalan pitkä ja maasto oli todella hankalaa (tiedä sitten johtuiko taudista, hankalasta maastosta vai niiden yhteisvaikutuksesta, mutta olo oli jäljen jälkeen kuin olisin juossut maratonin), mutta kaikki kepit nousivat upeasti ilman apuja. Eikä Momo ollut moksiskaan, vaikka Tara kulki Nikon matkassa mukana (autossa oli niin kuuma etten uskaltanut jättää Taraa sinne odottelemaan). Välillä tosin vauhtia oli todella paljon (sai juosta perässä) ja nenäkin oli ilmassa hetkittäin, eikä Momo luultavasti ollut aina ihan jäljen päälläkään, mutta mamma oli ihan hurjan ylpeä ja tyytyväinen Momoon <3. Ja kerrankin myös itseensä. Pidin suuni kiinni ihan kokoajan, enkä antanut liinallakaan apuja. Ainostaan kun Momo jäi odottelemaan eikä näyttänyt lähtevän liikkeelle ilman, annoin "jälki" käskyn, jolla Momo lähti aina reippaasti taas jäljestämään. Hienoa me ja etenkin Mompsispompsis! Kyllä näiden oikeiden jälkien ajaminen on paljon kivampaa kuin omien minimittaisten rykäisyjen. Jälkiurakoinnin jälkeen kierrettiin vielä lampi pysähtyen välillä uiskentelemaan ja paistamaan makkaraa.

Kun kerran päästiin vauhtiin, niin iltalenkin yhteydessä pikkaisen tokotettiinkin. Molemmille ruutua ja tunnaria, Momolle lisäksi luoksetulon pysäytyksiä. Ruudut sujuivat molemmilla todella mallikkaasti, eipä ole juuri mitään mihin puuttua. Tosin oltiin tuossa pikkiriikkisellä parkkiksella, enkä päässyt testaamaan kuin yhdestä lähetyskulmasta. Momo näyttää menevän melkein paremmin ilman palkkaa ruudussa (seisomisen suhteen siis). Pysähtyikin tosi nätisti, tosin itse sössin vapauttamalla liian aikaisin ihan joka kerta. No, toivottavasti en onnistunut tekemään sen enempää hallaa liikkeelle. Tunnari sujui Taralla ihan tosi hienosti myös. Tehtiin taas samoin kuin viime aikoina, eli ensin oman hakeminen yksinään ja sitten kasa + oma. Taran nenä oli ihan auki ja kasaan ei kiinnitetty mitään huomiota. Tosi upeata! Momo taas meni ensin yrittämään kasaa, mutta kiellon jälkeen etsi omansa ja kaksi toistoa tuon jälkeen menivät todella hienosti. Momon pysäytykset olivatkin sitten yllätys - Momo ennakoi ihan joka kerta, vaikka kuinka yritin laittaa takapalkan huomaamattomasti. Eipä olla Momon kanssa tähän ongelmaan aiemmin törmätty (Taran kanssa taas senkin edestä, Taran kanssa liikettä ei voi ennakoinnin vuoksi ottaa kuin kokeessa). No, ehkä tämä on kuitenkin parempi kuin se, ettei Momoa saa millään pysähtymään. Ainakin pysähtyy todella nopsaan käskystä ja onpahan vaihtelua siihen tavanomaiseen ongelmaan ;D.

Kertakaikkisen mukava päivä siis kaikenkaikkiaan :).