Tänään palailtiin vähitellen arkeen. Aamulenkki jäi lyhyeksi, kun Taraakin (mamman lisäksi ;) väsytti niin, ettei jaksanut edes pissata, vaan lysähti istumaan. Päivälläkin käytiin vain pikaisesti ulkona ennenkuin mamma ja Momo lähtivät Annamarin, Taon ja Vilin kanssa treenaamaan. Treenimotivaatiota ei ollut kyllä juuri nimeksikään, jotenkin tuo mökkiloma vei viimeisetkin kisailuintorippeet. Poljettiin taas toinen toisilemme jäljet ja niiden vanhenemista odotellessa esineruudun. Momo ekana, Annamarin (tai jonkun ;) nahkahanska takana keskellä. Hiukan saatiin häiriötä, kun lähitalossa asuva Topi -koira ilmaantui paikalle juuri kun olin pukemassa Momolle liivejä päälle. Ei muuta kuin Momo takaisin autoon ja viemään Topia kotiinsa. Jonne sitä ei kuitenkaan kaivattu, vaan Topi pysyi meidän seurassamme kuin iilimato. No ei siinä, Topi oli hurjan kiltti koira, joten Annamari piti Topista kiinni sillä aikaa kun Momo suoritti ruutunsa.

Ei tullut yhtä kaunis pisto kuin edellisellä kerralla. Ei nopeuden eikä suoruuden puolesta, mutta nopeasti hanska kuitenkin löytyi ja päästiin pois ruudusta. Palkkaaminen jäi vähäsen hätäiseksi, kun ei kamalasti uskaltanut heitellä palloja Topin vuoksi. Taolle ja Annamarille tuli vielä astetta enemmän häiriötä, kun paikalle ilmaantui Topin isäntä moottoripyörällä. Ei vienyt Topia kotiin, vaan yritti pelotella meidät pois paikalta pärisyttämällä mopoaan ja tuijottelemalla uhkaavasti (ja ties mitä jutteli Annamarille sillä aikaa kun olin viemässä Taunolle esinettä ruutuun..). Luovutti sentään viimein kun ei annettu periksi, mutta sen verran jäi ahdistamaan, etten enää viitsinyt Momon kanssa lähteä ajamaan jälkeä.

Seuraava etappi oli Luukin kenttä ja tottistelu. Momo paikallamakuussa kun Tauno tottisteli. Nousi istumaan hyppyjen aikana ja jouduin karjaista uuden maahan -käskyn. Sen jälkeen pysyi paikallaan, tosin en kauaa sen jälkeen enää edes yrittänyt. Esteet menivät hyvin. Tosin A:lla kadotti ensin kapulansa ja tuli ilman sitä takaisin, mutta seuraava oli hyvä. Eteenmenokin meni hyvin, tosin taisi nähdä kun Annamari vei repun ja pallon paikoilleen. Luoksetulon maahanmenokin oli tänään tosi nätti, kyynärät menivät ihan ekalla maahan asti :).