Tara ei sitten mennytkään vielä lääkäriin, kun etupää kantoi keskiviikkoaamuna ilman klenkkuja. Levätään ja katsellaan sopivaa ajankohtaa mennä tutkimaan koko koira kirsusta hännänpäähän. Ehkä pitäisi viedä Momokin tutkittavaksi samointein, niin oudon rauhallinen se on ollut viime päivät. Pahiten huolestutti, kun meitä vastaan kapealla jalkakäytävällä tuli 7 mopoteinin letka, eikä Momo rimpuillut tai piipahtanutkaan (ja muutenkin ollaan pelottavan rauhallisesti ohitettu mopot). Ruoka kyllä maittaa, enkä keksi mistä se olisi kipeäkään, mutta jotenkin vaisunoloinen se kyllä on.

Keskiviikkoiltana käväistiin parkkihallitreeneissä. Taran työt keskittyivät siihen, että sai kerjätä Maikulta namipaloja (ihanaa! :P) ja tehdä pari hissikaukoa. Momon kanssa testattiin uutta palkkaussysteemiä huonolla menestyksellä (ohjaajalla konseptit ihan sekaisin, joten palkkaus oli kaukana "suoraan sydämestä", eikä se tuntunut yhtään niin hyvältä kuin leirillä tehtäessä - treeniätreeniä lisää ja varmaan tekisi hyvää kuivaharjoitella vähäsen itsekseenkin ;). Myöskään seuraamisen aloittaminen muuten kuin perusasennosta ei oikein toiminut (ilme ei ollut yhtä innokas lähtiessä - ilmeisesti perusasentoon menemisestä on meillä tullut jonkinlainen rituaali joka kertoo koiralle, että nyt tehdään oikeasti hommia).

Tänään jatkettiin rauhallista eloamme. Käytiin vain parikertaa golfkentällä kääntymässä. Tara sai odottaa paikoillaan, kun heittelin Momolle palloja. Pyrkimyksenä oli testata kahden pallon leikkiä, mutta ei se ihan onnistunut tällä kertaa. Momo kun ei tiputtanutkaan sitä ekaa palloa suustaan lähtiessään toisen pallon perään ja jäi sitten arpomaan pallojen kanssa yritettyään ensin tunkea molemmat suuhun yhtäaikaa. 

Jos mamma ei osoittanut loistavaa älykkyyttään palloleikkien kanssa, niin eipä Momokaan näyttänyt olevan se terävin kynä penaalissa, kun päivällä kaivoin tytöille aktivointilelut (http://terrieri.net/kauppa/index.php?main_page=product_info&products_id=848 ja http://terrieri.net/kauppa/index.php?main_page=product_info&products_id=849) kaapista. Lelut ovat viimeksi olleet käytössä silloin kun Momo oli ihan pieni, mutta silloin niiden kanssa puleeraaminen kahden koiran kanssa tuntui jotenkin hankalalta. Ennen Momoa Tara leikki aika paljonkin noiden ja muiden vastaavien kanssa. Tänään nuo tulivat esille siksi, että pidempi vähäliikunnallinen kausi näytti saavan nuo tapojensa vastaisesti yrittämään leikkiä keskenään sisätiloissa ja sitä meillä ei hyväksytä. Kun pelkkä kieltäminen tuntui jotenkin epäreilulta, niin pääkopan aktivointi tuntui erinomaiselta ratkaisulta liian energian purkamiseen. Molemmat saivat vuorotellen kokeilla kerran molempia leluja, niin että toinen puuhasteli toisen ja toinen toisen kanssa yhtäaikaa. Tara selvitti vuosien tauonkin jälkeen lelunsa ihan yksinään ennätysajassa, Momo sitten tarvitsi "vähäsen" enemmän aikaa ja mamman tukea ennenkuin kaikki namit olivat kaivettu lelujen sisuksista. Mutta oli se jotenkin suloisen näköinen pinnistäessään sitä pientä hernettään toimimaan ja yrittäessään ratkaista kadonneitten namupalojen arvoitusta.

Iltalenkin yhteydessä käytiin vielä ottamassa tunnaria (kun mammaa harmitti ettei päässyt treeneihin, kun ei Taraa halunnut rasittaa eikä sitä kyennyt yksinkään jättämään) Hennan viime viikkoisten neuvojen mukaisesti. Ei kyllä yhtään mennyt niin hyvin kuin viimeksi. Momo unohti koko omansa jäädessä etsimään lisää nakkeja maasta ja Tara ei oikein käyttänyt nenäänsä pysäyttävistä nakeista huolimatta (sai jarrutella ihan kunnolla ja estää väärien ottamista). Mutta parempi harjoite silti kuin ikinä muuten ulkona, joten jatketaan samaa rataa edelleen.