Tara ei klenkannut eilisen rymyämisen jälkeen! Päästään siis taas tekemään ihan normaaleja lenkkejä ja lampsittiinkin ihanan kirkaan auringonpaisteen siivittämänä urheilupuistoon jo seitsemän aikoihin aamulla. Tein Momolle yhden pitkän jäljen ja yhden janaharjoituksen. Jälki oli eilistäkin pidempi, askelien laskemisessa menin tosin sekaisin jo puolessa välissä. Jana noin 20 metriä. Viisi terävää kulmaa ja viisi keppiä. Eka keppi noin 15 metrin päässä jäljen aloituksesta. Sitten tosi pitkä matka (kolme kulmaakin mahtui väliin) ennen seuraavaa keppiä. Sitten taas pitkä väli ennen seuraavaa. Kaksi viimeistä taas lähempänä toisiaan. Jälki vanheni noin 15 minuuttia, kun en uskaltanut enempää antaa, koska maa oli jälkeä polkiessani vähän jäässä yöpakkasten jäljiltä, mutta aurinko sulatti sitä nopeaa tahtia.

Momo meni ihan äärettömän hienosti! En keksi mitään parannettavaa, vaikka kuinka yrittäisin. Momon työskentelyä oli niin ihana katsella <3. Tänään tajusin myös yhden asian, mikä eilen jäi vaivaamaan Momon keppi-ilmaisussa. Se minkä eilen tulkitsin epävarmuudeksi kepeillä (jäi hetkeksi seisomaan ja katsoi taakseen minuun päin) olikin Momon keppien merkkaus. Teki taas jokaisella kepillä noin, mutta toisella kepillä tapahtui jotain joka selvensi kuviota aika paljon. Momo taas pysähtyi, katsoi taakseen, mutta jatkoikin sitten yllättäen jäljestystä eteenpäin (jostain syystä liina oli löysällä). Jostain selkäytimestä lähti karjaisu "keppi" ja Momo kääntyi ympäri, nappasi kepin (ei siis etsinyt, vaan tiesi tarkalleen missä se oli) ja toi luokse... Tätä voisi oikeasti käyttää jollain tavalla hyväkseen, jos saisi Momon aina varmasti pysähtymään kun se näyttää tuolta. Muuten otin tänään kepeille taas käyttöön pienet purkit, joissa kissanruokaa ja jäljen loppuvaiheessa parempi palkka alkoi ehkä hieman näkymäänkin. Jatketaan siis näin. Samalla myös vähäsen lyhensin meidän keppien jälkeistä rauhoittumisaikaa enkä vaatinut siinä maahanmenoa. Vielä ei osaa sanoa onko tästä apua, mutta jatketaan silti samaa rataa. 

Janaharjoitus oli noin 25 metrin janalla ja noin 15 metriä jäljen alusta oli keppi. Momo meni janan hienosti, paljaalla kalliolla tarkisti vähän laajempaa, mutta päätyi kuitenkin hienosti kepille. Tara sai tietty taas etsiä omat keppinsä jäljiltä :).

Sitten vaan pitkän aikaa nautittiin auringonpaisteesta, keväästä ja rymyämisestä (tytöt siis ;). Lenkin päätteeksi käväistiin vielä tekemässä yksi eteenmeno (edelleen vein Momon hyvin lähelle palloa ennen irti päästämistä) ja vähän tottistelemassa/tokoilemassa. Taralla muutama kauko (intoa pikkaisen liikaa, mutta muuten aika hyvät) ja vähäsen paikallaan seuraamisia (ei oikein onnistunut, kun ei ollut kunnon palkkaa). Momolle lyhyttä seuraamispätkää leirin oppien mukaisesti. Narupallo oli taas hurjan ihana, Momo toi sen luokse joka kerta ihan älyttömän innokkaasti, se jopa hyppäsi vasten, niin innoissaan se oli oli <3.

Näin hyvin alkanut päivä antaa varmasti ekstraenergiaa graduunkin :D.