Ensimmäisestä juoksulenkistä toipuminen kesti hiukan pidempään kuin olin odottanut (tai, no yhdellä meistä - ei ole varmaan vaikea arvata kenellä :D), joten päästiin juoksemaan uudestaan vasta tänään. Momolla ei ollut enää mitään ongelmia lähteä vetämään. Itseasiassa vauhtia oli mammalle vähän liikaakin ison osaa alkumatkaa (viimeistään siinä vaiheessa kun Momo menee laukalle, pitää jarrutella ihan kunnolla, ja muutenkin tarkoituksena olisi juosta tasaisen rauhallista vauhtia ei tehdä nopeusennätyksiä...). Lenkin loppuvaiheessa Momon vetovauhti hiipui, tietenkin samaan aikaan kun mammakin alkoi olemaan melkoisen puhki. Jos Momo ei itsenäisesti opi säätelemään vauhtiaan tasaiseksi ajan myötä, niin pitää varmaan yrittää katsoa josko sille voisi tehdä jotain. Nyt kuitenkin mennään vielä näin.

Tara oli jälleen koko lenkin vapaana, ja oli ainoa joka ei kotiin päästyämme ollut yhtään poikki. Päästin tytöt tuossa takametsässä vapaaksi jäähdyttelemään ja Tara yritti kovasti saada Momoa riekkumaan hepuloimalla Momon ympärillä - tuloksettomasti. Momo katsoi Taraa kuin Tara olisi vähän vajaa - kerrankin näin päin :D.