Lähdettiin aamulla lompsimaan urheilupuiston pururadan metsiin tarkoituksena tehdä vähän hommia.

Esineet: 50m x 20m kokoinen suikale taas. Momolle kaksi esinettä yksi ihan taakse ja yksi sen eteen keskelle. Ryteikköistä ja lohkareista metsämaastoa. Eka (kangaspalanen keskeltä) löytyy nopean ja tehokkaan etsimisen jälkeen. Tosi kivannäköistä. Ottaessaan esineen suuhun Momo näyttää merkkaavan taaimmaisen esineen, kääntyy sitä kohti, mutta tulee luokse kun kehun. Esine tippuu puolessavälissä matkaa suusta, hakee sen vasta käskystä. Tiputtaa myös ennen kuin saan sen käteen. Plääh. Lähetän hakemaan toisen esineen, eikä enää näytä tekevän oikeasti hommia. Pörrää kyllä ruudussa, mutta juoksee esineen ohi useampaankin kertaan. Plääh. Momo pois hommista ja Tara tilalle.

Taralle esine keskelle ruutua. Menee ruutuun laiskasti, ja metsästäää jäniksen kakkaa. Kutsun pois ja odotan niin kauan, että nenä on oikeasti tuhissut ja Tara keskittynyt siihen mitä ollaan tekemässä. Työskentely oli ihan eri näköistä, nyt etsittiin lelua eikä kakkaa ja esine löytyikin nopeasti. Seuraavaksi lapanen vähän taaemmaksi ja sivummalle. Yhtä nättiä työskentelyä taas.

Sitten Momon vuoro. Vein esineen taakse takakulmaan. Rauhoitettiin lähtötilanne ja sitten vasta lähetys. Nyt ei taas mitään ongelmaa. Haki nätisti ja toi käteen asti. Paras siis jättää tähän tällä kertaa :D. Seuraavaksi voisi tehdä kaksi vierekkäistä kapeaa kaistaletta, joissa molemmissa esine, josko sillä saisi avattua tätä kahden esineen ongelmaa.

Jälki oli saanut vanhentua sillä aikaa kun leikittiin esineillä. Jäljellä oli 6 keppiä, kulmia ja kaaroksia sekä ryteikköjä, nousuja ja laskuja. 10 metrin jana meni moitteetta ja Momo lähti jäljelle itsevarmasti ja reippaalla vauhdilla. Ensimmäisen kepin meinasi huristella yli, ja vanhasta tottumuksesta jarruttelin (tämän jälkeen päästinkin sitten liinasta irti kokonaan...). Momo pyöri hetken, löysi ja toi kepin. Tämän jälkeen sitten valitettavasti vaikeissa kohdissa tuli taas kysymään neuvoa. Onnistuin sentään olemaan hermostumatta ja kannustamalla sain Momon takaisin jäljelle. Tokan kepin toi nätisti. Kolmannen ja neljännen yli huristeltiin. Viides ja kuudes nousivat taas hienosti. Lopussa Momo sai ekstraison palkan. Selvästi kepit aiheuttavat vielä epävarmuutta, eli voisi tehdä aika monta pelkkää keppijälkeä jälkien välillä. Muuten olin kyllä tyytyväinen Momon työskentelyyn, vaikka kamalasti saa varmaan tehdä työtä, että oman epäreilun käytöksen aiheuttamat ongelmat jäljellä saa korjattua. Mutta eiköhän tämä tästä - triljoona toistoa vain ja kädet irti liinasta :D.

Aika vilkasta tuollakin loppujen lopuksi oli, joten ei mikään otollisin jäljestyspaikka. Parampi kuin ei mitään kuitenkin, joten ehkä jossain vaiheessa kokeillaan uudestaan. Varsinkin kun löydettiin samalla aiempaa parempi rymypaikka useampien metsälampien ja kalliokumpareiden keskellä. Tytöt intoutuivat revittelemään melkein tunnin lampien innoittamana (ja nyt ne haisevat aika mielenkiintoisilta suihkussa käymisestä huolimatta...)

Kotimatkalla tytöt kirmailivat vielä niityllä ja jalkkiskentän reunoilla ja kun kerran energiaa näytti olevan päätin kokeilla Momon kanssa vielä eteenmenoa jalkkiskentän aidan vieressä. Tällä kertaa kokeiltiin vähäsen uutta taktiikka - vietiin yhdessä tennispallo aidan nurkan taakse, palattiin takaisin noin 30 metrin päähän, pieni pätkä seuruuttamista ja siitä eteen käsky. Toimi todella hyvin. Momo ampaisi vauhtiin kuin tykin suusta ja juoksi ihan suoraan eteenpäin. Vapautus juuri ennen kulmaa. Kaksi toistoa ja molemmat yhtä hyviä. Jippii!